| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Kalevassa 9.3.2025. (Helsingin Sanomat ei suostunut ottamaan tätä.) Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä. |
Takaisin vastapuolen turvallisuuden huomioon ottamiseen?
Suomi, Neuvostoliitto ja useimmat muut Euroopan maat sekä Kanada ja Yhdysvallat hyväksyivät vuonna 1990 ”Uutta Eurooppaa koskevan Pariisin peruskirjan”. Se pohjautuu jakamattoman turvallisuuden periaatteeseen. Peruskirjassa todetaan, että "turvallisuus on jakamaton ja jokaisen osallistuvan valtion turvallisuus liittyy erottamattomasti kaikkien muiden valtioiden turvallisuuteen". Periaatteen taustalla on ajatus siitä, että yhden maan (A) varustautuminen johtaa helposti toisen maan (B) turvallisuuden heikkenemiseen. Kun B-maa reagoi varustautumalla, A-maan turvallisuus heikkenee, jolloin se varustautuu lisää, jolloin B:n turvallisuus heikkene ja niin edelleen. Tällainen varustautumiskierre ei selvästikään lisää turvallisuutta vaan heikentää sitä.
Seuraavana vuonna peruskirjan allekirjoittamisen jälkeen Neuvostoliitto hajosi. Sen aseman peri Venäjä, jonka talous oli aluksi rempallaan. Tällöin Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa valtasi alaa toisenlainen turvallisuusajattelu: vastapuolen turvallisuuden heikkenemisestä ei tarvitse välittää sillä USA:n johtaman blokin ylivoimaisuus johti siihen, ettei mikään muu maa voinut luoda merkittävää turvallisuusuhkaa blokille. Turvallisuus merkitsi ylivoiman vahvistamista esimerkiksi liittämällä yhä uusia maita Natoon.
Kolmen vuosikymmenen kuluessa Venäjä, Kiina ja muutamat muut maat ovat kuitenkin voimistuneet merkittävästi. Niiden reaktiot länsiblokin varustautumiseen muodostavat jälleen merkittävän turvallisuusuhan.
09.03.25
Error: No site found with the domain 'mail.tammilehto.info' (Learn more)